Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto, kiinteistönhoitaja

Hae koulutukseen

Kiinteistönhoitoalan opiskelijat opettajan kanssa

Kuvaus

Kiinteistöhoidon ammattilaisille on kysyntää! Kouluttaudu sinäkin monipuoliseen ammattiin, jossa yhdistyvät kiinteistöjen huolto- ja korjaustyöt, tekniikan tarkkailu, piha-alueiden hoitotyöt sekä asiakaspalvelu. Ammatissa tarvitaan itsenäistä ja vastuullista työotetta.

Kiinteistöjen ylläpito on jatkuvaa ja välttämätöntä, joten osaaville tekijöille riittää töitä. Työpaikkoja voivat olla esimerkiksi asuinkiinteistöt, julkiset kiinteistöt, kauppakeskukset tai teollisuuslaitokset. Työ on käytännönläheistä, monipuolista ja vaihtelevaa. Jokainen työpäivä on erilainen!

Perustutkinto on ns. ”alalletulo -koulutus”, josta saat hyvät perusvalmiudet kiinteistönhoitajana toimimiseen. Kiinteistönhoitajana voit jatkuvasti kehittää itseäsi ammatillisesti, joka tekee työstä mielenkiintoista ja antoisaa. Osaamisen ja kokemuksen karttuessa on myös mahdollista edetä esihenkilö- tai asiantuntijatehtäviin ja saada parempaa palkkaa.

Kiinteistönhoitajan työtehtäviä ovat esimerkiksi:

  • Kiinteistön toimintakunnon ylläpito ja pienet huolto- ja korjaustyöt kiinteistössä ulkona ja sisällä.
  • Yleisten tilojen siisteyden huolto- ja ylläpito, esimerkiksi roskakierros ja jätehuollosta huolehtiminen.
  • Kausiluontoinen ulkoalueiden hoitaminen, esimerkiksi lumityöt, liukkauden torjunta, lehtien poisto, sepeliharjaus, viheralueiden hoito ja ylläpito.
  • Pienkoneiden ja kiinteistönhoitokoneiden käyttö
  • Kiinteistön teknisten järjestelmien toimintakunnon ylläpito ja huolto, kuten lämmitys, ilmanvaihto, kiinteistöautomaatio jne.
  • Kiinteistön vikatilanteiden paikannus ja ongelmaratkaisu esimerkiksi vesivuodot, ilmanvaihtokoneet ja sähkökatkojen nopea hoito ja tarvittavien korjausten järjestäminen.
  • Kiinteistön turvallisuuden ja terveellisyyden toimintakunnon ylläpito, kuten sähköinen kulunvalvonta ja sisäilmaasiat.
  • Kiinteistönhoitaja tarkkailee, raportoi ja ylläpitää kiinteistön energia-asioita kuten vesi, sähkö ja lämmön kulutus.
  • Kiinteistönhoitaja tekee asiakaspalvelutyötä palvelusopimuksen mukaan. Kiinteistöhoitaja vastaa kiinteistön asiakkaiden ja käyttäjien kysymyksiin ja tarpeisiin. Kiinteistönhoitaja informoi ja tilaa tarvittaessa kiinteistöön tarvittavat ulkopuoliset palvelut, esimerkiksi putki tai sähköliike.

Kohderyhmä

Koulutus on suunnattu kiinteistönhoitalasta kiinnostuneille henkilöille, jotka soveltuvat alalle ja ovat motivoituneita työllistymään. Koulutus ei vaadi aiempaa kiinteistönhoidon osaamista, joten se sopii hyvin myös vasta-alkajille tai alanvaihtajille.

Opetuskieli on suomi, joten edellytyksenä on riittävä suomen kielen taito. Kiinteistönhoitajan työ on pitkälti asiakaspalvelua, joten hyvät sosiaaliset taidot ja asiakaspalveluasenne ovat tärkeitä.

Työ vaatii jonkin verran fyysistä kuntoa, joten edellytyksenä on ammattiin riittävä terveydentila. Nuhteeton tausta on myös tärkeää.

Sisältö

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä.

Pakolliset tutkinnon osat 75 osaamispistettä:

  • Asiakaslähtöisten puhtaus- ja kiinteistöpalvelujen tuottaminen
  • Kiinteistön yleishoito ja valvonta
  • Kiinteistöteknisten järjestelmien hoitaminen

Valinnaiset tutkinnon osat 70 osaamisipistettä

Valinnaiset ja yhteiset tutkinnot osat valitaan opiskelijan suunnitelman mukaan.

Yhteiset tutkinnon osat 35 osaamispistettä

  • Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
  • Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen
  • Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen

Tutustu tutkinnon perusteisiin.

Kesto

Koulutus suunnitellaan jokaiselle opiskelijalle henkilökohtaisesti, joka vaikuttaa sisältöön ja kestoon. Perustutkinnon suorittaminen kokonaisuudessaan kestää n. 1,5-2 vuotta. Työvoimakoulutuksen kesto on enintään 12 kuukautta, jonka jälkeen on mahdollista suorittaa tutkinto loppuun esimerkiksi oppisopimuksena työn ohessa.

Pulaa osaajista

Työmarkkinoilla on pulaa kiinteistönhoitajista – työnantajat nappaavat hyvät tekijät töihin nopeallakin aikataululla.

Hyvä mahdollisuus oppisopimukseen

Koulutuksesta voi siirtyä oppisopimukseen missä vaiheessa tahansa

Keskimääräinen kiinteistönhoitajan palkka

Sekä yksityisellä että kuntasektorilla 2437 e/kk.
Lähde: duunitori.fi

Ville (oik.) vaihtoi alaa kiinteistönhoitajaksi ja työllistyi työssäoppimisen kautta oppimisopimukseen vain muutama kuukausi koulutuksen aloituksen jälkeen. Lue Villen tarina kokonaisuudessaan blogista

Lue lisää opiskelijatarinoita:

Alanvaihto kiinteistönhoitajaksi kiehtoo useita
Nopeasti töihin
Koulutus vaikuttaa palkkaan

Opiskelijatarinoita

  • Lähihoitajaopiskelija Kenneth mittaamassa potilaalta sokeriarvoa.

    9.7.2024 Opiskelijatarinat

    Kutsumuksena hoitoala

    Haastattelimme Kennethiä, joka opiskelee lähihoitajaksi Turun AKK:ssa. Hänen sympaattinen olemuksensa on kuin tehty sotealalle. Hän on tuttu näky AKK:n käytävillä, sillä hän on toiminut opintojensa ohella myös opiskelijakunta Tulmukan puheenjohtajana ja on aina aktiivisesti mukana kaikissa tapahtumissa. Kenneth tuli Turun AKK:hon vuonna 2023 työskenneltyään call center -tehtävissä Kreikassa reilu viisi vuotta. Hän kertoo kokevansa kutsumusta […]

  • Opettaja Kimmo Ahlqvist ohjaamassa putkiasentajaopiskelijaa.

    19.6.2024 Opiskelijatarinat

    Putkiasentajan ammatti houkuttelee

    Putkiasentajan ammatti houkuttelee kaikenikäisiä ja tällä hetkellä käynnissä olevassa ryhmässä ikähaarukka on 20-48 vuotta, mikä on opiskelijoiden mielestä vain hyvä asia. Ryhmässä on useampi alanvaihtaja, esimerkiksi leipomo- ja kuljetusalalta. Yksi ammattikalastajakin on lähtenyt kouluttautumaan uudelle alalle. Perinteisesti miesten suosiossa ollut ala on alkanut kiinnostaa myös naisia. ”Sukupuolella ei tietenkään ole tässäkään asiassa merkitystä, vaan tärkeintä […]

  • Rakennusalan perustutkinto-opiskelijat harjoittelemassa perustutustöitä.

    12.6.2024 Opiskelijatarinat

    Rakennusalan koulutus kannattaa juuri nyt

    Betoniauto on juuri lähtenyt työmaalta, jossa rakennusalan perustutkinto-opiskelijat ovat tekemässä perustustyöharjoitusta, joka tulee myöhemmin runkovaiheen töihin harjoitusalustaksi. Ensin on valettu antura, jonka päälle on rakennettu sokkeli raudoituksineen. ”Tämä vastaa työmaaolosuhteita ja on tehty, kuten talon perusta olisi tehty”, kertoo rakennusalan opettaja Markku Hämäläinen. Moldovasta 12 vuotta sitten Suomeen tullut Victor on tehnyt rakennustöitä aiemminkin, mutta […]

Selaa kaikkia

Siirry takaisin sivun alkuun