Opiskelijatarinat

Kylpyhuoneremontoijaksi lyhyellä koulutuksella

Heidi Jaarinen 23.1.2025

Kuva rakennusalan työsalista, jossa opiskelijat tekemässä harjoituksia.

Tällä kertaa rakennusalan hallissa on paikalla kylpyhuoneremontoija-koulutuksen ryhmä. Meneillään on esimerkiksi lattialaatoitus, seinälaatoitus ja moduulikylpyhuoneen rakentaminen. Opettaja Jani Lehtilä kertoo, että noin vuoden kestävässä koulutuksessa harjoitellaan eri työvaiheita niin perusteellisesti, että sen jälkeen osaa tehdä kylpyhuoneita itsenäisesti, vaikka ei olisi aiempaa kokemusta.

Osaaville kylpyhuoneremontoijille on kysyntää, sillä edellisestä koulutuksesta työllistyi kaikki ja kaksi lähti itsenäisiksi yrittäjiksi, Lehtilä summaa.

Jenni ja Vitali ovat rakentamassa kylpyhuonemoduulia. Siihen on rakennettu runko, joka vahvistetaan vaneereilla ulkopuolelta, jotta se pysyy kasassa ja voidaan siirtää. Sen jälkeen moduuli levytetään sisäpuolelta, harjoitellaan lattiavalut ja vesieristykset sekä lopuksi vielä laatoitetaan.

Tekemällä oppii parhaiten

Parturi-kampaaja yrittäjä Jenni on tehnyt aiemmin remonttia kotona. Häneltä puuttui osaaminen kylpyhuoneremontointiin, joka innosti lähtemään koulutukseen. Toinen motivoiva tekijä oli koulutuksen lyhyt kesto. Yrittäjänä ei olisi mahdollisuutta sitoutua pitkään koulutukseen. Jenni kertoo, että oppii parhaiten tekemällä ja siihen koulutus on vastannut. Teoriaosuudet ovat lyhyitä ja ne yhdistetään heti käytäntöön.

Vitali opiskelija aiemmin tulisijamuurari-koulutuksessa ja jatkoi sitten kylpyhuoneremontoija-koulutukseen, koska halusi laajentaa osaamistaan erityisesti laatoitukseen, koska tänä päivänä tulisijat useasti myös laatoitetaan.

Nopeasti työharjoitteluun

Koulutuksesta ollaan työharjoittelussa alan yrityksessä kuusi kuukautta eli noin puolet koulutusajasta. Ensimmäiseen työharjoitteluun lähdetään jo 1,5 kuukauden jälkeen koulutuksen aloituksesta ja silloin suoritetaan purkutyönäyttö. Sen jälkeen palataan kouluun 2,5 kuukaudeksi harjoittelemaan laatoitusta, jonka jälkeen on 3 kuukauden työharjoittelu ja näyttö. Lopuksi tullaan kouluun vielä 1,5 kuukaudeksi harjoittelemaan vesieristystä ja tehdään viimeinen näyttö. Käytännössä näyttö tarkoittaa osaamisen osoittamista käytännön työtehtävissä aidoissa työtilanteissa. Näytön arvioi opettaja yhdessä työelämän edustajan kanssa.

Jos opiskelijalla on aiempaa osaamista, hän voi lähteä nopeammin työharjoitteluun ja suorittaa myös näytön aiemmin. Näin ollen myös koulutusaika voi lyhentyä.

Koulutuksen alussa opettaja käy jokaisen opiskelijan kanssa alkukeskustelun, jossa kartoitetaan lähtötilanne ja tehdään suunnitelma koulutuksen sisällöstä, kestosta ja näytöistä. Puhutaan henkilökohtaisesta osaamisen kehittämisen suunnitelmasta eli hoksista.

Oppisopimus

Myös oppisopimus on mahdollinen. Lehtilä kertoo, että yksi opiskelijoista, jolla oli aiempaa kokemusta, oli koulussa neljä kuukautta ja lähti sitten oppisopimukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hän on työsuhteessa, saa palkkaa ja suorittaa koulutuksen loppuun palkkatyön ohessa. Oppisopimus voidaan solmia missä vaiheessa opintoja tahansa.

Hyviä kokemuksia oppisopimuksesta on myös Pialla, joka on aiemmin opiskellut sisustajaksi ja pääsi oppisopimukseen työharjoittelun kautta. Valmistuttuaan oppisopimuksesta hän sai vakituisen työsopimuksen. Pia on aiemmin tehnyt maalausta, tapetointia ja muovimattojen asennusta. Nyt hän haluaa laajentaa osaamistaan, jotta voisi tehdä mahdollisimman monta työvaihetta itse. Pia kertoo, että pian alkavassa työharjoittelussa hänellä on edessään iso kylpyhuone- ja saunaremontti, joten hän pääsee heti purkuhommiin.

Pia toivoo pääsevänsä oppisopimukseen myös tämän koulutuksen myötä. Hän suosittelee kouluttautumista kaikille sydämensä pohjasta, sillä se on häntäkin vienyt aina elämässä eteenpäin.

Pia laittoi juuri viimeisen ylärivin laattoja seinään. Hän kertoo, että joutui leikkaamaan laatat sopivan kokoisiksi ja laittoi niiden väliin 3 millimetrin paksuisen narun ja varmisti sitten, etteivät ne pykällä. Seuraavaksi hän odottaa laattojen kuivumista ja laittaa sitten saumalaastin.

Laatoittajan työnkuva on moninainen

Koulutuksessa harjoitellaan monipuolisesti eri tilojen laatoitusta, kuten eteisen lattian laatoitusta, keittiön välitilan laatoitusta sekä muita pieniä yksittäisiä seinälaatoituksia. Lehtilä muistuttaa, että työmaalla laatoittajan työtehtäviin kuuluvat yleensä kohteen kaikki laatoitukset, siksi niitä harjoitellaan kattavasti.

Antti ja Ilmari ovat tekemässä parhaillaan eteisen lattialaatoitusta. Entinen merimies Antti kertoo rempseällä murteella, että ”kyllä se muutaman kerran ottaa, että pääsee jyvälle”. Nyt hän on laittanut laastin pohjalle, ja sen jälkeen mitoittanut laatat suoraksi.

Ilmari on harjoituksessaan vähän pidemmällä. Hän kertoo ostavansa serkkunsa kanssa purkutaloja ja remontoivansa niitä myyntikuntoon. Heiltä puuttui osaaminen kylpyhuoneiden rakentamiseen, joten tämä koulutus sopi siihen erittäin hyvin.

Heidi Jaarinen

Olen Turun AKK:n markkinointi- ja koulutusasiantuntija. Aiemmassa työssäni TE-toimiston asiantuntijana näin jatkuvasti onnistumisia kun työnhakijat työllistyivät koulutuksen kautta, nopeallakin aikataululla. Siksi minusta on tullut suuri koulutusten puolestapuhuja. On erittäin inspiroivaa ja mielenkiintoista työskennellä ammatillisen koulutuksen parissa! Vapaa-ajalla intohimona on tanssiminen.

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

  • Kylpyhuoneremontoija-koulutuksen opiskelija ja opettaja.

    10.6.2024 Opiskelijatarinat

    Kylpyhuoneremontoijaksi vuodessa

    Fysioterapeuttiyrittäjä Ari, 57, lähti kylpyhuoneremontoija-koulutukseen, koska kaipasi vaihtelua arkeen ja halusi oppia jotain uutta. Hän jatkaa edelleen omassa päivätyössään, mutta koulutuksen tuoma osaaminen mahdollistaa rakennusprojektien tekemisen työn ohessa. Opiskelu toi mahdollisuuden hengähtää ja kaivattua muutosta pitkälle uralle. Rakennusalalta Arilla oli sen verran kokemusta, että oli mukana rakentamassa omaa taloaan 20 vuotta sitten. Tämän koulutuksen myötä […]

  • 28.5.2019 Blogi

    Määrätietoinen alanvaihdos

    Minna Hämäläinen teki kampaajan töitä parikymmentä vuotta, kunnes oli ammatinvaihdon aika. Jo aiemmin häntä oli houkuteltu laitoshuoltajakoulutukseen tutun, Turun AKK:n koulutuspäällikkö Terhi Rummukaisen toimesta. Lopulliseen päätökseen meni kuitenkin tovi. Mutta kun päätös oli tehty, paluuta ei ollut. Minna valittiin Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkintoon (laitoshuoltaja) valmistavaan työvoimakoulutukseen. Koulutussopimuksella hän halusi työharjoitteluun TYKSiin, jossa on jatkuva pula […]

  • 17.6.2021 Podcast

    JAKSO 5: MAAHANMUUTTAJAOPISKELIJAT

    Turun AKK:ssa on paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita eri aloilla ja maahanmuuttajakoulutuksella on pitkät perinteet. Tällä kertaa podcastissa on vieraana talotekniikan opettaja Jarkko Pirhonen, jolla on yli 15 vuoden kokemus maahanmuuttajien opettamisesta. Jarkko kertoo mielenkiintoisia kokemuksia ja tarinoita sekä hyviä käytänteitä opettamisesta. Mikä on pitkänlinjan opettajan mielestä tärkeintä, kun valitaan maahanmuuttajataustaisia henkilöitä koulutukseen? Millaisia kulttuurieroja tai haasteita […]

  • Huoneistoremontoija-opiskelija

    7.4.2022 Opiskelijatarinat

    Lennolta remppahommiin

    25 vuotta lentoemäntänä ulkomailla, nyt huoneistoremontoija-koulutuksessa Turun AKK:ssa. Leena, 52, kertoo kärsivänsä kaamosmasennuksesta, sillä on nyt ensi kertaa vuosiin koko talven Suomessa – ”kiitos” pitkän lomautuksen. Leena ei jäänyt lepäämään laakereilleen, vaan aloitti heti huoneistoremontoija-koulutuksen. Leena on asunut useassa maassa ja tehnyt jonkin verran remppaprojekteja omissa asunnoissaan sekä tilannut niitä asiakkaana paikallisilta yrityksiltä. ”Usein työmiesten […]

  • 31.3.2023 Opiskelijatarinat

    Koulutuksella unelmatyöhön

    Lotta valmistui teknisen suunnittelun assistentiksi maaliskuussa 2023 ja työllistyi Kaarinan kaupungin kaavoituspuolelle. ”Tämä koulutus oli juuri sitä mitä tarvitsin”, toteaa Lotta tyytyväisenä ja syystä, sillä koulutuksen tuoma osaaminen avasi hänelle oven kauan haaveiltuun paikkaan maankäytön pariin. Useamman vuoden ympäristökasvatuksen parissa työskennellyt Lotta oli suuntautunut jo AMK-opinnoissaan maankäyttöön sekä vesi- ja katuinfraan. Työ maankäytön parissa oli […]

  • 4.10.2024 Ajankohtaista

    Koulutus lisää osaamispääomaa ja työtyytyväisyyttä

    Puolitoista vuotta sitten peräti 43 VAK:laista aloitti tuotannon esihenkilötyön erikoisammattitutkinnon opiskelun oppisopimuksella Turun AKK:ssa. Määrä jakautui aika tasan uustuotannon ja huoltopalveluiden kesken. Syyskuussa 2024 tutkintotodistus on kourassa yhtä lukuunottamatta kaikilla, ja viimeinenkin näyttö saadaan maaliin viimeistään marraskuussa. Vahdon toimipisteen lisäksi opiskelijoita on ollut Oulusta, Seinäjoelta, Liedosta, Tampereelta, Jyväskylästä ja Vantaalta. ”Meillä on aiemmin ja on […]

Selaa kaikkia

Siirry takaisin sivun alkuun