Opiskelijatarinat
Luonteenpiirteet ohjasivat unelma-ammattiin
17.5.2018
Tapaan Branimir Petkovin helteisenä toukokuun päivänä Turun AKK:n infopisteellä. Kädenpuristus on luja, mutta katse lempeä. Bulgariassa syntynyt, kymmenen vuotta sitten Suomeen tullut herrasmies tuntee Kärsämäen toimipaikan kuin omat taskunsa – täällä hän seitsemän vuotta sitten aloitti opintopolkunsa, jota kuunnellessa lähes hengästyy.
Branimir oli viettänyt Suomessa kolme vuotta opiskellen kieltä sekä kulttuurieroavaisuuksia, kun hän pääsi Turun AKK:hon VALMA-koulutukseen. Opettaja Tiina Louhenkilven kanssa pääteltiin, että auttavainen henkilö saattaisi sopia lähihoitajaksi. Ensimmäinen työharjoittelupaikka oli Portsakoti. Lähihoitajan työn sijaan Branimir kuitenkin teki enimmäkseen siistijän töitä – ja huomasi pitävänsä niistä. Ensimmäistä kertaa hän pystyi valjastamaan joskus taakaksi kokemansa luonteenpiirteet – järjestelmällinen ja pedantti -hyötykäyttöön. Niinpä hän hakeutui laitoshuoltajan ammattitutkintokoulutukseen.
Aloittaminen oli kuitenkin hankalaa. Hän oli jo lopettamassa, sillä suomen kielikään ei vielä oikein sujunut.
”Opettaja Sinikka Railas-Aitala kuitenkin kehotti olemaan kärsivällinen ja jatkamaan vielä muutaman viikon”, Branimir hymyilee nyt. ”Onneksi kehotti. Tai lähinnä kyllä käski”, Branimir nauraa.
Ensimmäinen työharjoittelupaikka oli Turun ammatti-instituutissa. Koulutuksen jälkeen hän kuitenkin työllistyi Arkean kautta Turun kaupunginsairaalaan. Nälkä kasvoi syödessä: Branimir alkoi pian opiskella työnsä ohella siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkintoon – jälleen Turun AKK:ssa. Parin vuoden opintojen jälkeen hän eteni työssään palvelutyönohjaajaksi. Ja eipä aikaakaan, kun hän aloitti oppisopimuskoulutuksena siivousteknikon erikoisammattitutkinto-opinnot – missäs muualla kuin Turun AKK:ssa. Kahdessa viimeksi mainitussa tutkinnossa häntä luotsasi ja kannusti opettaja Satu Välimäki.
”Opiskelu oli mieluisaa ja käytännönläheistä, monipuolistakin. Imin itseeni tietoa kuin pesusieni, sillä halusin kehittyä ja edetä urallani. Opintojen jälkeen pidin itsestäänselvyytenä, että saan uusiin haasteisiin siirtyvän esimieheni paikan. Niin ei kuitenkaan käynyt ja pettymys oli suuri. En kokenut enää työn iloa enkä motivaatiota. Niinpä irtisanouduin ja päätin tehdä vaikka perussiivoustyötä, ellen voisi hyödyntää hankkimaani ammattitaitoa”, Branimir muistelee rohkeaa ratkaisuaan.
Ja niin se vain menee, että kun uskaltaa heittäytyä, elämä kyllä kantaa. Juuri tuolloin Turkuun rantautui yritys nimeltä Palmia, minne Branimir lähetti työhakemuksen. Haastattelussa vastassa olikin tuttu nainen ammatti-instituutin ajoilta, joka ihmetteli koulutetun miehen halua työskennellä perussiivoojana. Niinpä Branimirin CV lähti Palmian Helsingin toimipaikkaan, jossa oli vapaana koulutusta vastaava työ palveluesimiehenä. Hän kävi haastattelussa, sai paikan, pakkasi omat ja puolisonsa tavarat kahteen muuttoautoon – ja loppu on historiaa. Nyt Branimirilla on 46 alaista, jotka edustavat useaa eri kansalaisuutta.
”Aiemmista opinnoistani kulttuurierojen parissa on hyötyä. Ymmärrän ihmisiä ja heidän kulttuurejaan sekä niiden välisiä eroja syvemmin.”
Tällä hetkellä Branimir opiskelee yhdessä 9 muun Palmialaisen kanssa restonomiksi Tampereen ammattikorkeakoulussa monimuotokoulutuksena. Opinnot ovat vaativia ja nyt enemmän teoreettisia aiempien konkretiaa ja toimintaa sisältävien jälkeen.
”Luen normaalistikin paljon, mutta nyt tuntuu, että joka arki-ilta on paljon luettavaa ja etätehtäviä. Kerran kuussa meilllä on lähipäivä ja silloin opettaja tulee Palmiaan.”
Silti hän on onnellinen ja tyytyväinen mies, joka on saavuttanut kaiken edellä kirjoittamani vain seitsemän vuoden aikana. Opintojensa ansiosta saadun työn hän toteaa antavan enemmän kuin koskaan kuvitteli edes mahdolliseksi. Hän iloitsee myös siitä, että lämpimät välit Turun AKK:n opettajiin ovat säilyneet, vaikka aikaa on kulunut ja välimatka kasvanut.
Branimirin mielestä elämä on liian lyhyt jossitteluun ja liian tarkkaan suunnitteluun.
”Vaikka aina ei saisikaan, mitä haluaa, saa yleensä kuitenkin sitä, mitä tarvitsee”, hän hymyilee ja poistuu kakkukahville Sinikan ja Sadun seuraan.
Taru Lehtonen
Olen Turun AKK:n markkinointisuunnittelija. Olen onnellisimmillani, kun saan multitaskata ja loihtia visuaalisia ratkaisuja työkäyttöön sekä kirjoittaa. Vapaa-ajalla minut löytää varmimmin lenkiltä koirani kanssa, mutta kulutan vapaa-aikaani myös virkaten, kutoen ja musiikkia sekä äänikirjoja kuunnellen. Uusin kiinnostuksen kohde on retkeily ja vaeltaminen.
